Tuuhea metsä ympäröi pihapiiriä. Kuuset ja männyt kurottautuvat korkealle latvustojaan. Vanhan rauduskoivun oksat valuvat hentoina versoina polun varrella joka johtaa tunnelmalliseen harmaaseen savusaunaan. Punainen mökki töröttää pihan reunamilla. Keskellä pihaa vinttikaivo josta sangoilla kannetaan vettä tupaan että navettaan. Navetta on puurakenteinen ja siellä on kolme lehmää. Ähtärin järvi siintää peltojen takaa pienen matkan päässä. Istun lapsuuskotini pihassa äitini pienellä lypsyjakkaralla ja järsin porkkanaa jonka kävin kiskaisemassa juurikasvimaalta.
On syyskesän kuulakas ilta mutta lämmin tuuli leyhyttelee mukavasti viilentäen. Kaukaa korvesta kuuluu kyyhkysten surullinen kujerrus. Se saa omankin mieleni surullisen haikeaksi. Niin paljon saa kuunnella monenlaisten lintujen liverryksiä. Ainoat viihdyttäjät hiljaisella kylällä. Pihassa vanhan koivun oksilla helskyttelee peipposet niin tuttavallisen kesyinä. Pyrähtelevät iloisesti aivan lähellä. Isä on laittanut Pujo hevosensa pihaan syömään nurmikkoa. On köydellä kiinni rautakangissa. Huiskii tuuhealla hännällään kärpäsiä pois.
Nousen jakkaralta ja päätän lähteä uimaan. Tämä on parhaita nautintoja kesässä. Kipaisen hakemaan uimapuvun ja pyyhkeen. Pian kipitän kohti rantaa. Lehmät kulkevat aitaviertä pitkin, seuraavat uteliaina touhujani. Äidin musta pyykkipata on kivien päällä rantanurmikolla. Siellä kesäisin pestään pyykkiä. Pulahdan järveen ja polskin siellä riemussani. Kyllä kesä on ihanaa aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, että kävit lukemassa blogitekstejä. Jätäthän pienen kommentin käynnistäsi, se ilahduttaa. Kiitos.