Kulkijalla matkasauva
ja karut maisemat
Askeleita tuskin kuuluu
ne maahan painuvat
Hän on tullut kaukaa
ja häntä väsyttää
Vuosia jo mennyt
ei saata ymmärtää
Metsässä ei hiiskausta
linnut vaikenee
Askeleetkin hidastuvat
mitä miettinee
Kulkee hiljaa kuulostellen
pian askel pysähtyy
Hän näkee ikkunat
ja silmät kyyneltyy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, että kävit lukemassa blogitekstejä. Jätäthän pienen kommentin käynnistäsi, se ilahduttaa. Kiitos.