Yksinäinen

Sarastaa
taivaanranta nostaa valoa.
Jalkani tuntevat asfaltin
öisen kylmyyden.
Hehkuva taivaanranta.
Tunnen aistieni avautuvan
kasvoillani talven jäljet.
Aneeminen väri,
joka värjäytyy taas
kesän kosketuksesta.

Sitä odotellessa tunnen
jalkojeni alla
menneen talven.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, että kävit lukemassa blogitekstejä. Jätäthän pienen kommentin käynnistäsi, se ilahduttaa. Kiitos.