Ihmisiä kun katselee ja kuuntelee, niin jotain heidän persoonansa viestittää. Tietämättään he avaavat sielunsa peiliä, niin ilmeellä äänellään kuin persoonallaan.
Joku heittää mojovan vitsin tilanteessa kuin tilanteessa, eikä ole milläskään, kun taas toiselta se ei onnistu lainkaan. Huumorin kukkanen kasvaa ja virkistää ympäristöään. On ilon antaja arjen harmaudessa. Kuvitellaan jotain jännittävää tilannetta jossa kaikki pönöttää. Joku tulee ja laukaisee tilanteen rennoksi heittämällä ilmaan sopivan sutkauksen ja tilanne muuttuu.
Olihan Presidentti Kekkosellakin hyvä huumorin lahja, jota hän käytti täpärissä tilanteissa rentouttamaan ilmapiiriä, ja kaikki sujui luontevasti.
On toinenkin puoli huumorissa. Lokaa heitellään tuutin täydeltä ja paksua. Suu käy yhtenään ja vitsiä lentää. Yritetään olla hauskoja ja naurattaa toisia. Ehkä löytyy pakko naurajia vaikka sielua raastaa. Tällainen huumori on väkinäistä.
Puhdas huumori on hauskaa. Poikani Arto tuumaa useaan asiaan neuvoksi: Pitää olla sitä emälampaan sisua. Tämä on hauskasti sanottu, mutta takana on suuri viisaus ja neuvo. Tämän kannattaa jokaisen ottaa opiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, että kävit lukemassa blogitekstejä. Jätäthän pienen kommentin käynnistäsi, se ilahduttaa. Kiitos.